Oahppit geain lea eará eatnigiella go dárogiella dahje sámegiella, sáhttet ohcat erenoamáš dárogieloahpahusa dassážii go leat oahppan dan mađe dárogiela ahte sáhttet čuovvut dábálaš oahpahusa skuvllas.
Oahppit geain lea eará eatnigiella go dárogiella dahje sámegiella, sáhttet ohcat erenoamáš dárogieloahpahusa dassážii go leat oahppan dan mađe dárogiela ahte sáhttet čuovvut dábálaš oahpahusa skuvllas. Jus lea dárbu de sáhttá oahppis leat riekti eatnigiellaoahpahussii, guovttegielat fágaoahpahussii dahje vaikko goappašagaide. Dát sáhttá guoskat aitto boahtán olbmuide ja eará unnitloguohppiide geain lea unnán dárogielmáhttu. Eatnigiellaoahpahus sáhttá biddjot eará skuvlii go dan mas oahppi muđui vázzá.
Unnitlogugielaid oahppit vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas.
Sáhtát váldit oktavuođa suohkaniin (guoská vuođđoskuvlii) dahje fylkasuohkaniin (guoská joatkkaskuvlii) vai oaččut veahki ohcat erenoamáš giellaoahpahusa.
Suohkan/fylkasuohkan galgá kártet makkár dárogielgelbbolašvuohta dus lea ovdal go mearridit erenoamáš giellaoahpahusa. Diekkár kárten sáhttá dáhpáhuvvat gaskkohagaid oahpahusas vai sáhttet iskat máhtátgo doarvái dárogiela nu ahte sáhtát čuovvut dábálaš oahpahusa.
Suohkan (vuođđoskuvlla ovddas) ja fylkasuohkan (joatkkaskuvlla ovddas) galgá meannudit ohcamuša nu jođánit go vejolaš. Jus ášši ii sáhte mearriduvvot mánu sisa, de galggat oažžut čálalaččat dieđu dan birra ja mii dasa lea sivvan. Galggat seammás oažžut dieđu goas jáhkket áššis dahkat mearrádusa.
Jus it leat duhtavaš mearrádusain, de sáhtát váidit suohkanii/fylkasuohkanii golmma vahku sisa dan rájes go ožžot mearrádusa. Čilge mainna leat duhtatmeahttun ja manin oaivvildat ahte mearrádusa ferte rievdadit. Jus dárbbahat bagadallama de sáhtát váldit oktavuođa suohkaniin/fylkasuohkaniin. Jus mearrádus doalahuvvo, de sáddejuvvo ášši viidáset fylkkamánnii (guoská vuođđoskuvllaohppiide) ja fylkasuohkana váiddalávdegoddái (guoská joatkkaskuvllaohppiide), mii de mearrida galgá go váidda váldot vuhtii.
Tjenesten oppdatert: 29.12.2017 14:46